Kompostoituvat bioroskapussit hajoavat täydellisesti eivätkä jätä saastetta.Saksalainen jätteiden hallinnan, ympäristönsuojelun ja energiantuotannon Witzenhausen-Institut teki vuonna 2018 tutkimuksen kotitalouksien kompostijätteen laadusta. Tutkijat totesivat, että useimmat kotitaloudet käyttävät biojätteen keräykseen joko biopusseja tai muovipusseja, harvoin paperipusseja tai sanomalehteä.
Eräiden biokaasu- ja kompostointilaitosten kielto kompostoituville roskapusseille on ongelma. Monet ihmiset haluaisivat kerätä kotitalousjätteensä kompostoituviin roskapusseihin. Tällä artikkelilla Naturabiomat haluaisi selittää, miksi huoli roskapussien mikromuovijäämistä on turha.
Monet meistä eivät missään tapauksessa halua heittää kompostoitavia jätteitä irrallisina keräysastiaan varsinkaan, kun astiat pitää tämän jälkeen työläästi puhdistaa. Paperipussit eivät tule kyseeseen, sillä kosteat keittiöjätteet saavat paperipussit nopeasti pehmenemään ja repeytymään, pahimmillaan jo pussia keräysastiaan viedessä. Ei ihme että monet kotitaloudet käyttävät mieluummin solmittavia pusseja, joka myös estää toukkien syntymistä kompostijätteeseen.
Edellä mainittu tutkimus on yksi monista, jotka ovat todistaneet että biohajoavat roskapussit eivät jätä saastejäämiä kompostituotteeseen. Päinvastoin voimme jopa puhua myönteisistä vaikutuksista. Siellä missä biohajovat pussit kielletään, päädytään usein käyttämään polyteeni- ja oxo-hajoavia muovipusseja. Oxo-hajoavat muovipussit sisältävät perinteistä muovia, kuten polyteeniä, polypropyleeniä (PP) ja polyeteenitereftalaattia (PET). Niiden valmistuksessa on käytetty lisäaineita, jotka edistävät niiden hajoamista pienemmiksi osasiksi. Nämä muovit eivät täytä biohajovien muovien kriteereitä. Kompostoituvat pussit hajoavat täydellisesti luontoon, kun taas oxo-hajoavat pussit jättävät ympäristösaastetta, kuten mikromuoveja.
DIN EN 13432 laatustandardi ei ainoastaan määritä, että biohajoavat pussit hajoavat kompostoitaessa viimeistään 12 viikon kuluessa vaan myös hajoamisprosentin:
90 % pussista hajoaa hiilidioksidiksi. Loput 10 % hajoaa, kun hajottavat mikrobit käyttävät oman osansa näin syntyvästä hiilidioksidista voidakseen kasvaa ja monistua.
Joten mitään saastuttavia jäämiä ei synny, ei myöskään mikromuoveja.
